Vanhemmuuden uupumus – Mitä tehdä kun ei yksinkertaisesti jaksa?

Tuntuvatko arjen vaatimukset mahdottomilta täyttää? Kiristääkö hermoja? Vanhemmuuden uupumus, eli parental burnout, on olotila, jossa vanhempi on täysin uupunut, emotionaalisesti etääntynyt lapsesta ja kokee, ettei jaksa tehdä lapsen hyväksi kuin välttämättömän. Uupuneen vanhemman voimavarat eivät yksinkertaisesti riitä vastaamaan kaikkiin vanhemmuuden vaatimuksiin.

Kun resurssit ylittävät voimavarat, pitää hakea apua. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia tarjoaa keskusteluapua ja mahdollisuuden ratkoa vanhemmuuden ongelmia yhdessä asiantuntijan kanssa.

Jatkuva epävarmuus ja paineet osana vanhemmuutta

Lapsen saaminen ja vanhemmaksi tuleminen mullistaa vanhempien elämän. Yhtäkkiä kotona on pieni ihminen, jonka eteen haluaa tehdä parhaansa. Epävarmuus ja paineet ovat jatkuvasti läsnä.

Miten siitä pitäisi pitää huolta? Tuleeko rintamaitoa ja onko korvike ok? Onko soseet tehty itse luomukasviksista ja pilaanko lapsen täysin jos ostan Pilttiä? Vauvamuskarissa pitää tietenkin käydä, samoin vauvauinnissa. Ja ehdottomasti pitää sormiruokailla, vaikka äidin hermoja kiristäisi lattialle lentävä puuro. Mutta mitäpä sitä ei tekisi lapsensa parhaaksi?

Miksei kukaan anna synnytyslaitokselta mukaan ohjekirjaa ja muutamaa ylimääräistä tuntia vuorokauteen?

Myös raskaus voi olla vaikeaa aikaa. Se halutaan usein kuvata vaiheena, joka on täynnä onnellista odotusta ja tulevan äidin hehkua. Monesti näin ei ole, kuten monet äidit tietävät. Raskauteen voi liittyä komplikaatioita tai se voi herättää yksinäisyyttä, pelkoa ja ahdistusta tulevasta.

Pitäisi osallistua synnytysvalmennukseen, soittaa musiikkia vielä kohdussa köllöttävälle sikiölle, jumpata, syödä terveellisesti… Tietenkin monet näistä asioista ovat vauvan terveydelle tärkeitä. Mutta kun lukee netistä ohjeita ja seuraa sosiaalisen median vaikuttajia, tulee auttamatta riittämätön olo. Miksen minä tehnyt tuota vihersmoothieta, enkö anna tulevalle vauvalle parhaita mahdollisia lähtökohtia elämään?

Ja vaikka kaikki niin vakuuttavat, ei se vauvavuosi kuitenkaan usein ole se vaikein. Lapsen kasvaessa vaatimusten ja paineiden jatkuva läsnäolo aiheuttaa epävarmuutta ja stressiä.

Saako olla nokkamuki vai pilaako se lapsen hampaat? Ja tutti! Sehän olisi pitänyt ottaa pois jo alle vuoden ikäisenä. Pitäisikö kirjaimia harjoitella jo kahden vuoden iässä? Millainen on oikeanlainen kenkä taaperolle?

Ja seuraavaksi on usein kohdattava työelämän ja perhearjen yhdistämisen haasteet sekä ruuhkavuosien kiireinen arkirumba. Onko lapsella tarpeeksi kehittäviä harrastuksia? Miten sen saisi syömään monipuolisemmin? Ja taas pitäisi lähteä viemään treeneihin ja leipoa mokkapaloja.

Kun miettii kaikkia vanhemmuuteen liittyvää vastuuta ja epävarmuutta, ei liene ihme, että taakka alkaa tuntua mahdottomalta kantaa. Uupunut vanhempi ei jaksa enää tehdä kuin välttämättömän. Joskus se peukalo, joka ei mene paikalleen hanskassa tuntuu siltä, että maailma kaatuu päälle.

Kun tuntuu, että ei enää yksinkertaisesti jaksa, olet uupunut vanhempi, joka tarvitsee apua.

Mitä on vanhemmuuden uupumus?

Kun vanhemman stressi ylittää hänen resurssinsa, puhutaan vanhemmuuden uupumuksesta (parental burnout). Oireita ovat muun muassa väsymys, ahdistuneisuuus, kyvyttömyyden tunne ja jopa etääntyminen lapsesta tunnetasolla. Kaikki nämä tunteet ovat hyväksyttäviä ja osa vanhemmuutta, mutta kun ne alkavat hallita olotilaa, on kysessä vanhemmuuteen liittyvä uupuminen.

Vanhemmuuden uupumus on samankaltaista kuin työuupumus: liian paljon tehtävää ja vaatimuksia, liian vähän aikaa, keinoja ja resursseja niiden hoitamiseen ja käsittelyyn. Erona tietenkin se, että vanhemmuden burnout liittyy nimenomaan vanhempana olemisen vastuuseen, kiireeseen ja stressiin.

Halusin hammaslääkäriin, koska saisin ainakin hetken maata hiljaa ilman, että kukaan haluaa minulta mitään. Viisaudenhampaan poisto oli pieni hinta siitä.

Onko minulla vanhemmuuden burnout?

Vanhemmuuden burn outin käsite syntyi jo 1980-luvulla, mutta viime vuosina sen yleisyyteen on herätty. Vanhemmuudesta johtuva pitkittynyt uupumus aiheutta muun muassa

• Vanhemman tunnesäätelyn heikentymistä
• Tunnetason etääntymistä lapsista
• Tunnetta omasta kyvyttömyydestä

Kun vanhempi uupuu, hän ei jaksa tehdä kuin välttämättömät lapsia koskevat asiat eikä vanhemmuus tunnu enää palkitsevalta tai ilonaiheelta.

 Äidin tai isän uupumuksen oireita voivat olla:

• jännittyneisyys ja ahdistuneisuus

• ärtymys ja turhautuneisuus

• levottomuus ja vaikeus keskittyä

• masennusoireet ja saamattomuuden tunne

• vaikeus tehdä päätöksiä ja epävarmuus

• unen häiriintyminen ja vaikeus levätä

• päänsärky, sydämen tykytys

• epätoivon tunteet

• vetäytyminen vuorovaikutuksesta lapsen kanssa

• rankaiseva kasvatustyyli

• emotionaalinen etääntyminen lapsesta

Lopulta jokaisen vanhemman kokemus vanhemmuuden uupumisesta on erilainen. Jos sinusta tuntuu, että olet äärirajoilla tai koet muuten väsymystä vanhemmuudesta, kannattaa hakea apua. Lyhytterapia on hyvä vaihtoehto, jonka avulla voi löytää omat voimavaransa ja luoda yhdessä ammattilaisen kanssa suunnitelman siitä, miten niitä voi hyödyntää, jotta jaksaisi vanhemmuuden haasteita paremmin.

Mikä johtaa vanhemmat uupumuksen partaalle?

Yhteensä 42:ta maata kattavassa vertailussa suomalaiset vanhemmat olivat seitsemänneksi uupuneimpia (HS 18.12.2020). Tutkimuksen mukaan uupumuksen myötä vanhemmuudesta katoaa merkitys ja palkitsevuus. Yhtäkkiä vanhemmuus on stressaavaa, rasittavaa, kyllästyttävää ja ärsyttävää. Lapsen ja vanhemman välisestä vuorovaikutuksesta katoaa lämpö, läheisyys ja leikkimielisyys, kun vanhempi jaksaa juuri ja juuri hoitaa vain välttämättömimmät perusasiat.

Vanhemmuuden uupumuksen riskitekijöitä kulttuurissamme ovat mm.

• Pärjäämisen ja sinnittelyn paine

• Yksin pärjäämisen kulttuuri ja tukiverkostojen puute

• Liiallinen tieto ja paine utopistisen täydellisestä vanhemmuudesta

• Suoritus- ja tavoitekeskeisyys

• Syyllisyys, häpeä ja epäonnistumisen pelko

Miksi vanhemman stressi on ongelmallista?

Kun vanhempi kokee voimakasta stressiä, vanhemmuus ei enää tuota iloa tai tunnu palkitsevalta. Seurauksena voi olla vaikeuksia ymmärtää lapsen tarpeita, jolloin lapsi saattaa alkaa käyttäytyä haastavasti. Tämä puolestaan aiheuttaa vanhemmalle lisää stressiä ja negatiivinen kierre on valmis.

Koska vanhemman stressi vaikuttaa lapseen ja voi aiheuttaa emotionaalista vetäytymistä, on vanhemman tärkeää tunnistaa uupumuksen oireet ja hakea apua riittävän ajoissa.

En enää jaksanut. Jokainen tavallinenkin pyyntö sai minussa aikaan kohtuuttoman reaktion. Taas joku haluaa minulta jotain! Koin vihaa, epätoivoa, itkuisuutta. Kun lapsi roikkui perässäni, halusin vain paeta ja olla yksin. Mietin olisiko niin väärin hypätä lentokoneeseen ja olla palaamatta takaisin. Ja heti kaduin ajatuksiani ja itkin hillittömästi. Miksi en vaan jaksa olla äiti? Miten kaikki muut jaksavat?

Vanhemmuuden uupumuksen tiedetään olevan riskitekijä lasten kaltoinkohtelulle ja lapsiin kohdistuvalle väkivallalle (ks. esim. ­Aunola ym., 2021; Mikolajczak ym., 2018). Ja vaikka tilanne ei olisi niin paha, vaikuttaa vanhemmat mielen pahoinvointi, ärtyneisyys ja vetäytyminen lapselle turvattomuuden tunnetta. Siksi on tärkeää löytää keinot, joilla vanhemmuuden tuomat stressitekjät jaksaa kohdata paremmin.

Vaiettu ja liian harvoin tunnistettu

Yhteiskunnassamme valitsee paine olla täydellinen vanhempi. Tietenkin netti on täynnä meemejä, joissa vanhemmuuden haasteita tuodaan esille raadollisestikin, mutta on eri asia sanoa läheiselle, että eilen meni pinna totaalisesti ja huusin vauvalle. Tai että mietin, että voisin vain kävellä ulos ovesta ja olla palaamatta.

Koska vanhemmuuteen liittyvästä äärimmäisestä uupumuksesta vaietaan, ei sitä myöskään tunnisteta, eivätkä vanhemmat uskalla hakea apua. Moni meistä on varmasti jättänyt asioita kertomatta neuvolassa, koska ei ole yksinkertaisesti kehdannut.

En ole kehdannut kertoa kenellekään, mutta joskus kun vauva oli itkenyt kaksi tuntia, mietin jos tiputtaisin sen lattialle. Ainakin itku taukoaisi hetkeksi.

Vanhemmuuden intensiivisyys

Vanhemmuus on nykyään aiempaa intensiivisempää ja vaativampaa. Koska tietoa on saatavilla ja vanhemmuuden vaatimukset ovat kasvaneet, on vanhempien riski uupua paineiden ja vaatimusten alla suurempi.

Ja tietenkin kaikki vanhemmat haluavat lapsilleen parasta ja parhaimmat edellytykset onnelliseen ja terveeseen elämään. Ja koska niihin vaikuttavista tekijöistä ollaan aiempaa tietoisempia ja tietoa on saatavilla loputtomasti, on vanhemmuudesta tullut tehtävä, jossa tasapainoillaan ristiriitaisen tiedon äärellä.

Pitäisikö lasta imettää, vai saako antaa korviketta? Soseuttaa ruoka itse vai turvautua helppoon valmisruokaan? Nukkua perhepedissä vai omassa sängyssä? Istua rattaissa kasvot menosuuntaan vai työntäjään päin?

Vanhemmuus voi näyttäytyä loputtomana vaatimusten virtana, jossa ei koskaan tunnu pärjäävän tarpeeksi hyvin. Vanhemmat kokevat syyllisyyttä, stressiä, ahdista ja epätoivoa siitä, että eivät ole tarpeeksi täydellisiä vanhempia. Vertailu muihin vanhempiin aiheuttaa jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta.

Mitä sitten on riittävän hyvä vanhemmuus?

Kaikkiin lapsen ikävaiheisiin liittyy paljon uutta, myös vanhempien näkökulmasta. Epävarmuus tehdyistä valinnoista ja hallinnan tunteen menettäminen on jokapäiväistä. Vanhempana et voi aina päättää päivärytmistä, vaan elämää eletään lasten ehdoilla.

Pienen vauvan kaikkiin tarpeisiin on tietenkin vastattava nopeasti. Vauvan turvallisuudentunteen vuoksi vaipat tulee vaihtaa, nälkä tyydyttää ja lohduttaa ottamalla syliin.

Kaikkeen ei kuitenkaan tarvitse venyä. Lapsi tarvitsee rakkautta, rajoja, ravintoa, turvaa ja huolenpitoa. Tietenkin myös lukemattomia muita asioita, mutta ei instakuvattavaa ruokaa, upeaksi sisustettua ja aina siistiä kotia tai tähden muotoon leikattuja kasviksia.

Eniten lapsi tarvitsee vanhempia, jotka ovat hänelle läsnä ja saatavilla.

Riittävän hyvä on riittävän hyvää. Täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä.

Happinaamari aina ensin omille kasvoille

Kuten lentokoneen turvaohjeissa ohjeistetaan, laita happinaamari aina ensin omille kasvoille, jotta voi auttaa muita. Hapenpuutteeseen tuupertunut vanhempi ei voi pelastaa lapsiaan.

Tämä sama ohje pitäisi muistaa myös vanhemmuudessa, vaikka usein vanhemmat laittavat lapset etusijalle ja jättävät huolehtimatta omasta hyvinvoinnistaan. Harrastukset, ystävät, oma lepääminen ja yleisesti oma aika sivuutetaan ja keskitytään ainoastaan lapsiin.

Ohjeita ja painetta toimia näin, tulee joka tuutista. Tietenkin olet huono vanhempi, jos valitsit vauvanruokien soseuttamisen sijaan käydä jumpassa tai kävelyllä.

Riman laskeminen on tärkeä silloin, kun vanhempi kokee uupumusta ja lähenee jaksamisensa äärirajoja. Kodin ei tarvitse olla tiptop, lapsilla mätsäävät vaatteet tai vanhemmilla hiukset aika ojossa. Sotkuinen nuttura, tunika ja legginssit ovat ihan ok.

Miten jaksaa vanhemmuutta?

Ensinnäkin, tärkeää on huolehtia omista perustarpeista. Tämä voi tuntua mantralta, jota syötetään joka puolelta. Mutta millä ajalla sitä huolehtii omasta levostaan, kun arki on jo valmiiksi hektistä?

Tässä pätee sama neuvo: laita happinaamari ensin omille kasvoille. Uupuneena et voi auttaa lapsiasi.

Asioita, joista on tärkeää pitää huolta, ovat mm.

• Ravinto

• Liikunta

• Uni ja lepo

• Oma aika

• Tukiverkostot

• Ärsyketulvan säätely

• Läsnäolo

Lisäksi on tärkeää

• Kiinnittää huomiota positiivisiin asioihin
• Luoda selkeät rutiinit ja suunnitelmat arjen sujuvoittamiseksi
• Harjoitella stressinhallintaa ja rauhoittumista
• Luoda rajoja ja oppia sanomaan ei

…ja hakea apua

Jos näiden asioiden yhdistäminen perhearkeen on haastavaa, voi ratkaisuja etsiä yhdessä terapeutin kanssa. Lyhytterapiassa terapeutti auttaa täsmentämään ongelmat ja haasteet juuri sinun yksilöllisessä tilanteessasi, sekä asettamaan tavoitteita ja löytämään ratkaisuja. Yhdessä keskustellen voi löytää uusia näkökulmia ja tapoja selättää vanhemmuuden solmukohdat.

Kannattaa muistaa, että avun pyytäminen ja itsestään huolehtiminen ei ole heikkoutta. Oikeastaan se on parasta mahdollista vanhemmuutta!

Mistä apua vanhemmuuden uupumukseen?

Kun resurssit ylittävät voimavarat, pitää hakea apua. Ratkaisukeskeinen lyhytterapia tarjoaa keskusteluapua ja mahdollisuuden ratkoa vanhemmuuden ongelmia yhdessä asiantuntijan kanssa.

Itselläni on kolme lasta, joten vanhemmuuden haasteet ovat tuttuja. Olen itsekin kokenut vanhemmuuden uupumusta ja löytänyt keinoja arjen haasteiden päihittämiseen. Opetellut laskemaan rimaa, pitämään itsestäni parempaa huolta ja löytämään tapoja jaksaa lapsiperheen arkea paremmin.

Jos koet olevasi äärirajoilla, ota yhteyttä ja sovitaan ilmanen 20 minuutin tapaaminen, jossa voidaan yhdessä miettiä miten voisin auttaa sinua.